Vaikka silloin tällöin kodinhengetärtä leikinkin, en todellakaan ole mikään huippukokki. Rakastan leipomista yli kaiken, ja tykkään kokeilla kaikkea erikoista, mutta tavallisen ruoan tekeminen ei ole koskaan ollut lähellä sydäntä. Onneksi toi mies tekee ihanaa ruokaa, joten olen tyytyväisenä lykännyt ruokavastuun sille: mulle jääköön leipominen. Tänään kuitenkin päätin talviloman kunniaksi leikkiä kätevää emäntää, ja tehdä miehelle Tikka Masalaa! Katotaan, miten käy. Onneksi viikonloppuna pääsee taas omalle mukavuusalueelle, kun saa leipoa kummimuksun 1-vuotissynttäreille.
Eilen mieskin tunsi vihdoin muksun potkut. Vaikka en mikään herkistelijä olekaan, niin kyllä meinasi tulla tippa linssiin. Taas tuli raskaus konkreettisemmaksi molemmille, vaikka itse olenkin potkut tuntenut jo viikkoja. Tänään tuli tasan 22 viikkoa täyteen, ja laskettu aika lähenee huimaa vauhtia. Huomenna sitten neuvolakuulumisia. :)
Nyt ruoka-aineksia hankkimaan!
maanantai 5. maaliskuuta 2012
torstai 1. maaliskuuta 2012
Blogia, kevättä ja hamekankaita
Näin
kevään kunniaksi päätin vihdoinkin aloittaa oman blogin kirjoittamisen.
Asia on pyörinyt mielessä jo muutaman (!) vuoden, mutta hämäläisenä en
ole tietenkään saanut mitään nopeasti aikaiseksi. Kun pari ystävääni
aloittivat bloggaamisen, päätin, että nyt minäkin! Kunnes havahduin
jonkin aikaa sitten siihen, että nämäkin blogit täyttivät jo vuoden...
Nyt kuitenkin päätin ottaa itteäni niskasta kiinni ja aloittaa!
Päiväkirjan kirjoittamisessa olen aina ollut surkea, mutta ehkä blogin
julkisuus auttaa kirjoittamaan säännöllisesti. Tai sitten kukaan ei
löydä tietään tänne, ja jatkan vain omaksi ilokseni. Kaikki käy.
Aion kirjoittaa elämän hyvistä ja huonoista hetkistä, epätoivosta ja toivosta, pienistä iloista ja onnistumisista. Kaikesta, mikä kuuluu elämään ja vastaan tulee. Paljon tulee höpötettyä varmasti omasta raskaudesta, mutta yritän olla keskittymättä liikaa siihen. Raskausviikkoja on tällä hetkellä 21+3, ja aika tuntuu menevän siivillä, oksentamisesta huolimatta.
Pakko kai tässä on mainita eilisen (ja ehkä tämänkin päivän) polttavasta puheenaiheesta, eli kosimisesta. Tuntuu, että facebookissa, saati muussa sosiaalisessa mediassa, ei ole muusta kirjoitettukaan. Perinteisesti karkauspäivä on ollut naisille "se ainoa mahdollisuus" kosia miestä. Tapa alkaa tietysti olla hyvinkin vanhanaikainen, mutta oli ihanaa nähdä, kuinka jotkut naiset tarttuivat tuumasta toimeen juuri eilen! Omalla kohdallakin kosintaa mietin, mutta päätin olla vanhanaikainen, ja odottaa aloitetta mieheltä. Hamekankaan toivossa olisi tehnyt mieli kosia, mutta sekin olisi jäänyt saamatta, kun mies olisi kuitenkin suostunut. Hmh. Täytyy lähteä itse kangaskaupoille.
Tästä alkaa blogi Nannan elämästä. Nautitaan matkasta!
Aion kirjoittaa elämän hyvistä ja huonoista hetkistä, epätoivosta ja toivosta, pienistä iloista ja onnistumisista. Kaikesta, mikä kuuluu elämään ja vastaan tulee. Paljon tulee höpötettyä varmasti omasta raskaudesta, mutta yritän olla keskittymättä liikaa siihen. Raskausviikkoja on tällä hetkellä 21+3, ja aika tuntuu menevän siivillä, oksentamisesta huolimatta.
Pakko kai tässä on mainita eilisen (ja ehkä tämänkin päivän) polttavasta puheenaiheesta, eli kosimisesta. Tuntuu, että facebookissa, saati muussa sosiaalisessa mediassa, ei ole muusta kirjoitettukaan. Perinteisesti karkauspäivä on ollut naisille "se ainoa mahdollisuus" kosia miestä. Tapa alkaa tietysti olla hyvinkin vanhanaikainen, mutta oli ihanaa nähdä, kuinka jotkut naiset tarttuivat tuumasta toimeen juuri eilen! Omalla kohdallakin kosintaa mietin, mutta päätin olla vanhanaikainen, ja odottaa aloitetta mieheltä. Hamekankaan toivossa olisi tehnyt mieli kosia, mutta sekin olisi jäänyt saamatta, kun mies olisi kuitenkin suostunut. Hmh. Täytyy lähteä itse kangaskaupoille.
Tästä alkaa blogi Nannan elämästä. Nautitaan matkasta!
Tilaa:
Kommentit (Atom)